Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 12.02.2024/Pykälä 33

Kaupunginhallitus 12.02.2024 § 33  

209/11.00/2024  

Valmistelija vs. kaupunginarkkitehti Esa Taka-Eilola

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pyytää Ylivieskan kaupungin lausuntoa Ojasaaren Biokaasu Oy:n lupahakemuksesta ympäristövaikutuksien arviointimenettelyn soveltamista koskien. Hanke koskee aiemmin suunniteltua ja luvitettua suuremman biokaasulaitoksen toteuttamista.

Ojasaaren Biokaasu Oy:ssä ovat mukana Pirttirannan Tila Oy ja Alatalon Tila Oy. Molempien yrityksien toiminnassa syntyvä eläinten lanta on ajatuksena käsitellä tehokkaasti biokaasulaitoksessa ympäristön kannalta parhaalla tavalla. Pirttirannan Tila Oy:llä on ympäristölupa eläinsuojalle (sikala) ja Alatalon Tila Oy:llä ympäristölupa eläinsuojalle (naudanlihatuotanto).

Biokaasulaitos sijoittuu Pirttirannan Tila Oy:n eläinsuojan läheisyyteen Savontien (vt 27) ja Iisalmi-Ylivieska -rautatien väliin. Kohde sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Kalajokilaakson viljelymaisema-alueella, joka on nostettu myös maakuntakaavan kohteeksi. Toiminta alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä tulvariskialueella. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa.

Biokaasulaitoksen ympäristö on maatalousaluetta, jonka itäpuolella on laajoja osin maisemoituja ja osin tuotannossa olevia savennostoaluita. Lähin häiriintyvä kohde on Savontien varressa noin 650 metrin etäisyydellä sijaitseva asuttu kiinteistö, jota biokaasulaitokselle tuleva kulkureitti sivuaa. Biokaasulaitoksen laitteistot, rakenteet, prosessin vaiheet, tuotantokapasiteetti sekä lopputuotteet on kuvattu tarkemmin hakemusasiakirjoissa (15.12.2023). Lopputuotteena valmistuu maksimissaan 900 henkilöauton vuotuista kulutusta vastaava määrä biometaania (20 000 km/v, 7 l/km periaatteella).

Ylivieskan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on myöntänyt Ojasaaren Biokaasu Oy:lle ympäristöluvan 28.11.2021. Ojasaaren Biokaasu Oy:n esittämän uuden ympäristölupahakemuksen mukaan Pirttirannan Tila Oy:ltä vastaanotettavat lietemäiset syötejakeet (sian lietelanta) siirretään sikalan pumppukaivosta pumpattuna putkea pitkin biokaasulaitoksen puskurisäiliöön (noin 500 m3). Kuorma-auto- tai traktorikuljetuksena saapuva naudan lietelanta otetaan laitoksella vastaan lietemäisten syötteiden vastaanottosäiliöön (noin 1500 m3).

Nykyisen biokaasulaitoksen ympäristölupaan nähden laitoksessa käytettävistä syötteistä sian lietelannan määrä (7000 t/v) säilyy hakemusasiakirjojen mukaan entisellään, naudan lietelannan määrä nousee 12 000 tonnista 15 000 tonniin vuodessa ja biokaasulaitosta varten kasvatetun nurmen määrä olisi 10 000 t/a. Lisäksi vastaanotettaisiin naudan kuivalantaa muilta kuin osakastiloilta 5000 t/a, pilaantuneita rehueriä tai ylivuotisia rehuja 500 t/a ja elintarviketeollisuudesta peräisin olevia rasvoja 240 t/a. Näistä muut jakeet ovat jätteeksi luokiteltavia, paitsi laitosta varten kasvatettu nurmi.

Lupaa haetaan siten toiminnalle, missä syötteiden kokonaismäärä on 37 740 tonnia, mutta tästä määrästä jätejakeiden osuus on vain 27 749 tonnia. Lisäksi hakemuksessa todetaan, että jakeiden syöttösuhteet voivat vaihdella mm. niiden saatavuuden perusteella, mutta kuitenkin niin, että laitos käsittelee enintään 34 999 tonnia jätteeksi luokiteltavia syötteitä vuodessa.

Laitetoimittajan (Envitecpolis Oy) YVA-menettelyn soveltamista koskevassa lausuntopyynnössä laitoksen suunnitelluksi syötepohjaksi puolestaan arvioidaan: Jätteeksi luokiteltavia syötteitä enintään 34 999 t/a (lietelanta 19 499 - 34 999 t/a, kuivalanta 0 - 4 000 t/a), laitosta varten kasvatettu nurmi 10 000 t/a sekä elintarviketeollisuuden sivutuotteet (paistorasva) 0 - 240 t/a.

Biokaasukäsittelyllä voidaan merkittävästi vähentää maatilojen lannankäsittelystä aiheutuvia hajuhaittoja. Mädätysjäännös ei häiritsevästi haise pellolle levitettäessä. Prosessi parantaa lantajakeiden sisältämien ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille ja vähentää lannankäsittelyn kasvihuonepäästöjä pienentäen siten maatalouden ilmastovaikutuksia. Hanke parantaa ympäristön tilaa ja edistää lihantuotannon hiilineutraliteettia muuttamalla lannasta ilmakehään vapautuvan metaanin vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi, kierrättämällä ravinteita ja korvaamalla liikenteen polttoaineiden fossiilisia raaka-aineita uusiutuvalla energialähteellä. Biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen hyödyntäminen lannoitteena tukee ravinteiden kiertoa ja mahdollistaa mineraalilannoitteiden korvaamista osin kierrätyslannoitteilla. Biokaasutuksessa ravinteet muuttuvat kasveille käyttökelpoisempaan muotoon, mikä osaltaan edistää kasvien ravinteiden käyttöä, estää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja vähentää siten vesistöjen kuormitusta. Tämä on todettu vesienhoidon suunnittelussa yhtenä toimenpiteenä Kalajoen ekologisen tilan parantamiseksi. Edelleen biokaasutus vähentää tai poistaa kokonaan syötteiden mahdollisesti sisältämien rikkakasvien siemeniä ja taudinaiheuttajien aiheuttamia haittoja maanviljelylle ja vähentää siten kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta.

Paikallisesti ympäristöä kuormittavana tekijänä voidaan pitää liikennesuoritteiden lisääntymistä kuljetettaessa syötteitä laitokselle sekä lopputuotetta peltolevitykseen. Osa näistä suoritteista tapahtuisi kuitenkin myös siinä tilanteessa, että lanta kuljetettaisiin eläinsuojien lantavarastoista lähialueen pelloille.

POP-ELY:n lausuntopyynnössä Ylivieskan kaupunkia pyydetään ottamaan kantaa ympäristönvaikutuksien arviointimenettelyn tarpeesta. Lain mukaan POP-ELY tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (§ 13).

Lain 3 §:n 1 momentin mukaan lakia ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavat hankkeet ja niiden muutokset luetellaan lain liitteessä 1. Sen kohdassa 11 ovat jätehuoltoon liittyvät hankkeet ja edelleen alakohdassa b jätteiden käsittelylaitokset, joissa muuta kuin vaarallista jätettä

-      poltetaan ja jotka on mitoitettu vähintään 100 tonnin vuorokausittaiselle jätemäärälle,

-      käsitellään kemiallisesti ja jotka on mitoitettu vähintään 100 tonnin vuorokausittaiselle jätemäärälle,

-      käsitellään biologisesti ja jotka ovat mitoitettu vähintään 35 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle, tai

-      sijoitetaan kaatopaikalle.

Saman lain 3 §:n 2 momentin mukaan "arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia."

Esittelijä kaupunginjohtaja Maria Sorvisto

Päätösehdotus Kaupunginhallitus lausuu, ettei ympäristövaikutusten arvioitimenettelyn (YVA) soveltamiseen ole kaupungin näkemyksen mukaan tarvetta Ojasaaren Biokaasu Oy:n biokaasulaitoksen laajentamiseksi. Biokaasulaitoksen laajennus ei aiheuta laadultaan ja laajuudeltaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia yhteisvaikutukset huomioiden. Biokaasulaitoksen toiminnan vaikutukset ovat pääsääntöisesti ympäristön kannalta myönteisiä esittelytekstiin viitaten.

Asian käsittely Asiantuntijana kuultiin vs. kaupunginarkkitehti Esa Taka-Eilolaa.

Päätös Hyväksyttiin.