RSS-linkki
Kokousasiat:https://poytakirjat.ylivieska.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://poytakirjat.ylivieska.fi:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 23.03.2026/Pykälä 90
| Edellinen asia | Seuraava asia |
Perussuomalaisen valtuustoryhmän ym. valtuustoaloite Ylivieskan kaupungin ICT-budjetin avaamiseksi, -kulujen selvittämiseksi, -seuraamiseksi ja -säästökohteiden löytämiseksi
Kaupunginvaltuusto 08.12.2025 § 94
"Tiedetään, että Ylivieskan kaupungin talous on haastava. Säästökohteita etsitään aktiivisesti. Säästöt menevät jopa 1000 euron tasolle. On siis paikallaan avata ja tutkia kriittisesti myös Ylivieskan kaupungin ICT-kuluja. Kiitos tarkastuslautakunnan kannanottojen, vuoden 2024 tilinpäätöksestä tiedetään, että ICT-kulut ovat noin 1,3 miljoonaa euroa. Summa ei sisällä leasing-kuluja. Mistä tämä summa koostuu?
On tarpeen eritellä kulut tarkemmalla tasolla, että toimialat, valtuusto ja hallitus voivat ottaa niihin kantaa. Tarkempi ICT-kulujen hahmottaminen auttaa seuraamaan ICT-menojen kehitystä ja vertailua muihin kuntiin.
- Paljonko rahaa menee erilaisiin ohjelmistoihin ja ohjelmistolisensseihin? Paljonko Ylivieskan kaupungilla on käytössä erilaisia ohjelmistoja?
- Paljonko rahaa menee tukipalveluihin?
- Paljonko on kaupungin puhelinkulut?
- Paljonko on kaupungin tulostuskulut? Paljonko kaupungilla on tulostimia ja kopiokoneita? Paljonko ne kustantavat vuodessa?
- Paljonko kaupungin tietoliikenne maksaa?
- Paljonko kaupungin esitystekniikan (esim, älytaulut, dokumenttikamerat, äänentoisto) maksavat?
- Paljonko ICT-infran ja ohjelmistojen tarvitsemat palvelimet maksavat? Paljonko kaupungilla on palvelimia?
- Paljonko on kaupungin ICT-laitteiden vuosittaiset leasing-kulut? Paljonko leasing-laitteita on?
Koska puhutaan reilusti yli miljoonasta eurosta (mahdollisesti kahdesta miljoonasta eurosta) vuosittain, esitämme, että ICT-budjetti tuodaan esille ja osaksi päätöksentekoa. Tämän voisi toteuttaa tietohallintojohtajan tiedoksiantona neljännesvuosittain. Näin voidaan seurata myös strategisten tavoitteiden toteutumista.
Esitämme että Ylivieskan kaupungin ICT kulut avataan ja tutkitaan kriittisesti, kaupungin tiukan taloudellisen tilanteen ja tasavertaisuuden vuoksi.
Ylivieskassa 08.12.2025
Ylivieskan PS Valtuustoryhmä
Ja allekirjoittaneet valtuutetut"
14 allekirjoittajaa
Päätösehdotus Kaupunginvaltuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.
Päätös Kaupunginvaltuusto lähetti aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.
Kaupunginhallitus 23.03.2026 § 90
1802/00.01.03/2025
Valmistelija tietohallintojohtaja Jukka Luttinen
Perussuomalaisen valtuustoryhmän ym. jättämässä valtuustoaloitteessa esitetään Ylivieskan kaupungin ICT-kulujen avaamista ja kriittistä tarkas-telua kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi. Aloitteessa toivotaan yksi-tyiskohtaista selvitystä ICT-menojen rakenteesta sekä niiden huomioimista jatkossa osana kaupungin päätöksentekoa. Lisäksi aloitteessa esitetään, että ICT-kuluista raportoitaisiin valtuustolle neljännesvuosittain tietohallinto-johtajan toimesta.
ICT-kulujen kokonaisuus ja rakenne
Vuonna 2025 Ylivieskan kaupungin ICT-menot olivat yhteensä noin 1,9 M€, sisältäen ICT- ja AV-laitteiden sekä monitoimilaitteiden rahoitus-leasingkulut. Kustannukset jakautuivat pyöristettynä seuraavasti:
ICT-palvelut: | 240 t€ | 12,4 % |
Tietoliikenne: | 120 t€ | 6,2 % |
ICT-infra: | 50 t€ | 2,6 % |
ICT-asiantuntijapalvelut: | 230 t€ | 11,9 % |
Ohjelmisto- ja sovelluspalvelut: | 615 t€ | 31,8 % |
Rahoitusleasing ICT-laitteet: | 300 t€ | 15,5 % |
Rahoitusleasing AV-laitteet: | 230 t€ | 11,9 % |
Rahoitusleasing monitoimilaitteet: | 30 t€ | 1,6 % |
Tulostuspalvelut: | 58 t€ | 3,0 % |
Puhelin- ja liittymäpalvelut: | 62 t€ | 3,2 % |
ICT-kustannukset muodostuvat pääosin sopimusperusteisista palveluista ja ohjelmistoista, jotka ovat välttämättömiä kaupungin palvelutuotannon, lakisääteisten velvoitteiden hoitamisen sekä tietoturvallisen ja toiminta-varman toiminnan varmistamiseksi.
Toimintamalli ja kustannusrakenteen luonne
Rahoitusleasingkulut kohdistuvat pääosin perustietotekniikan ja esitys-tekniikan laitteisiin. Kaupungin ICT-infra on rakennettu palvelualustamallin varaan, jossa yksittäisten fyysisten palvelimien omistamisen sijaan halli-taan virtualisoitua kapasiteettia ja hankitaan tarpeenmukainen kapasiteetti palveluntarjoajilta. Tämä toimintamalli tukee skaalautuvuutta, kustannusten ennakoitavuutta ja toimintavarmuutta.
Noin kolmannes ICT-menoista kohdistuu ohjelmistoihin ja järjestelmiin, jotka ovat välttämättömiä kaupungin keskeisten palvelujen toiminnalle. Rahoitusleasingkulut kattavat lähes kolmanneksen ICT-menoista, ja asiantuntijapalveluiden osuus on noin 12 %.
ICT-menot koostuvat valtaosin pitkäkestoisista sopimuksista, joiden irtisanomis- ja muutosaikataulut ovat sidottuja sopimuskausiin. Tämän vuoksi kustannusten äkillinen leikkaaminen ei ole mahdollista ilman merkittäviä vaikutuksia palveluiden käytettävyyteen, lakisääteisten tehtävien hoitamiseen, tietoturvaan tai palveluiden jatkuvuuteen.
Raportointi ja seuranta
Aloitteessa esitettyä ICT-menojen neljännesvuosittaista erillistä raportointia ei pidetä perusteltuna tiedolla johtamisen näkökulmasta. ICT-menoja raportoidaan muun talousraportoinnin yhteydessä. ICT-menojen seurannan yhteydessä arvioidaan säännöllisesti myös mahdollisia kustannuskehitykseen vaikuttavia toimenpiteitä ja tehostamiskeinoja osana normaalia talouden ohjausta.
ICT-menojen vaikuttavuus
On tärkeää todeta, että ICT-kustannukset eivät ole ainoastaan kulueriä, vaan merkittävä osa niistä on strategisia investointeja, joilla mahdolliste-taan kaupungin toiminnan kehittäminen ja tehostaminen. ICT-investoin-neilla saavutetaan muun muassa:
- prosessien tehostumista ja manuaalisen työn vähenemistä
- parempaa tietoturvaa ja kokonaisvaltaisempaa riskienhallintaa
- sähköisen asioinnin ja digitaalisten palveluiden mahdollistumista
- opetuksen ja oppimisen digiratkaisujen kehittymistä
- palveluiden läpimenoaikojen lyhenemistä
- henkilöstöresurssien kohdentumista ydintehtäviin
- päällekkäisten järjestelmien ja toimintamallien karsimista
ICT-ratkaisuilla on siten laaja-alainen vaikutus koko kaupungin organisaa-tion tuottavuuteen ja toiminnan tehokkuuteen. ICT-investoinneilla saavu-tettavat tuottavuushyödyt ja kustannussäästöt realisoituvat pääosin muilla toimialoilla, eivät suoraan ICT-menoissa.
Esittelijä kaupunginjohtaja Maria Sorvisto
Päätösehdotus Kaupunginhallitus merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Päätös Merkitään pöytäkirjaan, että tietohallintojohtaja Jukka Luttista kuultiin asiantuntijana. Luttinen oli läsnä keskustelun ajan klo 14:27-14:46 ja hän poistui ennen päätöksentekoa.
Hyväksyttiin.
| Edellinen asia | Seuraava asia |