Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 27.11.2023/Pykälä 308

Kaupunginhallitus 27.11.2023 § 308  

2071/11.00/2023  

Valmistelija Ympäristöpäällikkö Tapio Koistinaho

Sievin kunta on laatinut Sievin pohjavesialueiden suojelusuunnitelman yhteistyössä Vesikolmio Oy:n, Sievin vesiosuuskunnan, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ympäristöterveydenhuollon ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kanssa.

Suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maakäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa. Suunnitelmalla ei ole itsenäisiä oikeusvaikutuksia. Sen laatimisesta tai soveltamisesta ei aiheudu korvausvastuuta kunnalle tai vedenottajalle, vaan mahdolliset korvaukset määräytyvät hankekohtaisesti. Suojelusuunnitelman tavoitteena on turvata pohjavesivarantojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta tarpeettomasti alueen muuta maankäyttöä.

Markkulan, Lähteenkankaan, Pitkäkankaan ja Isokankaan tärkeät pohjavesialueet sijoittuvat Sievin kunnan alueelle ja niillä sijaitsevista vedenottamoista toimitetaan vettä Ylivieskan, Alavieskan, Nivalan ja Merijärven kuntien alueelle. Vesikolmio Oy hankkii Kalajokilaakson talousvedeksi vuosittain noin neljä miljoonaa kuutiota hyvälaatuista pohjavettä, mistä yli puolet pumpataan Sievin kunnan alueella sijaitsevilta pohjavesialueilta. Kyse on siis vesihuollosta, yhteiskunnan välttämättömyyspalvelusta.

Näistä pohjavesialueista on edellisen kerran laadittu suojelusuunnitelma vuonna 2012, joka nyt on päivitetty ajantasaiseksi, lähinnä vuoden 2021 aikana. Sievin kunnan tekninen lautakunta on 25.1.2023 hyväksynyt ehdotuksen Sievin kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaksi ja päättänyt asettaa sen nähtäville sekä pyytää siitä tarpeelliset lausunnot. Nähtävillä olleesta suunnitelmasta ei ole jätetty muistutuksia.

Sievin kunta on pyytänyt suunnitelmasta Ylivieskan kaupungin lausuntoa.

Suojelusuunnitelmassa on mm. kuvattu pohjavesialueihin kohdistuvat riskitoiminnot ja annettu niitä koskevat toimenpidesuositukset. Riskeistä voidaan mainita, että seututiet 760 ja 774 kulkevat ko. pohjavesialueilla yli 20 km:n matkalla. Useat vedenottamot sijaitsevat em. teiden vieressä. Muita mahdollisia riskitekijöitä ovat esim. pilaantuneet maa-alueet, pistemäiset riskikohteet (ampumarata, entiset polttonesteiden jakelupisteet, hautausmaa jne.), asutus öljysäiliöineen, maalämpöjärjestelmineen ja jätevesineen, maatalous, ojitukset ja pohjaveden ottaminen itsessään.  

Pohjavesialueilla ei tällä hetkellä harjoiteta maa-ainesten ottoa. Maa-aineksia on kuitenkin otettu runsaasti, jo ennen maa-aineslain voimaantuloa (v. 1982). Entisiä maa-ainesten ottoalueita on noin 10 % pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-alasta. Aiemmin on ns. SOKKA-projektissa vuonna 2007 osoitettu ne vanhat maa-ainesten ottoalueet, joissa on pohjaveden suojelun ja vedenhankinnan kannalta kunnostustarvetta. Sievin pohjavesialueilla on kahdeksan suuren ja kolmen kohtalaisen kunnostustarpeen aluetta, pinta-alaltaan kymmeniä hehtaareja. Osa alueista on metsittynyt, mutta niissäkin pohjavettä suojaavaa maa-aineskerrosta on liian vähän. Lähteenkankaan pohjavesialueella on runsaasti avoimia pohjavesilammikoita, joista etetenkin matalissa lammikoissa veden laatu ja sen vaihtelu ovat haasteellisia ja lammikon vaikutus pohjaveden laatuun voin ulottua jopa yli kilometrin etäisyydelle lammesta.

Pistemäisten riskien ja toimintojen sääntely on jo nykyisin kattavaa, jolloin oleellista on näiden kohteiden valvonta. Sen sijaan liikenne, vaarallisine kuljetuksineen ja onnettomuusriskeineen, sekä vanhat, kunnostamattomat maa-ainesten ottoalueet muodostavat merkittävän osan pohjavesialueisiin liittyvistä hallitsemattomista riskeistä. Tämä haaste näkyy myös näihin riskeihin kohdistuvien toimenpiteiden vaikuttavuudessa.  Vanhojen ottoalueiden kunnostustarpeet on todettu jo aiemmin, mutta kunnostukset eivät ole edenneet, liittyen paljolti toimenpiteiden kustannuksiin ja vastuisiin. Suunnitelmassa ei esitetä ottoalueisiin liittyviä kunnostustoimenpiteitä, vaikka Markkulan Vanhankirkon pohjavesialueella sijaitsevan maa-ainesmontun kunnostustarve todetaankin suureksi. Useimpien kunnostusta vaativien alueiden todetaan sijaitsevan kauempana vedenottamoista, olevan laajoja sekä monin paikoin jo kasvittuneita.

Useissa Lähteenkankaan pohjavesialueen lammikoissa on kasvillisuutta, myös ympäristöstään kaatunutta puustoa, runsaasti hajoavaa ainesta, mikä lisää lammikoista aiheutuvia vaikutuksia pohjaveteen. Ne ovat myös alttiina roskaamiselle. Ilmaston ääri-ilmiöiden voidaan olettaa lisäävän vanhojen maa-ainestenottoalueiden aiheuttamaa riskiä.

Suunnitelmassa ei varsinaisesti tarkastella toimintaan mahdollisesti kohdistuvaa tarkoituksellista ilkivaltaa tai vahingoittamista. 

Valmistelijan ehdotus:

Kaupunginhallitus korostaa pohjavesialueiden maankäytön suunnitelmallisuutta siten, että pohjavesiin kohdistuvia riskejä voidaan pienentää. Myös pistemäisten riskien valvonta on tärkeää.

Vesihuolto on yhteiskunnan välttämättömyyspalvelu, mitä Sievin kunnan pohjavesialueilta pumpattava hyvälaatuinen pohjavesi tarjoaa Kalajokilaakson kunnille. Pohjaveden laadun turvaamiseksi on tarpeen pienentää liikenteen ja vanhojen maa-ainesten ottoalueiden muodostamaa riskiä.

Näin ollen on syytä korostaa seututeiden varsien pohjavesisuojausten toteuttamista etenkin vedenottamoiden kannalta keskeisillä alueilla. Ylivieskan kaupungin mielestä ei ole syytä luopua vanhojen maa-ainestenottoalueiden kunnostamisesta, edeten niissä riskeiltään merkittävimmistä alkaen, yhteistyössä Vesikolmio Oy:n kanssa.

Esittelijä kaupunginjohtaja Maria Sorvisto

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää antaa lausuntonaan:

Kaupunginhallitus korostaa pohjavesialueiden maankäytön suunnitelmallisuutta siten, että pohjavesiin kohdistuvia riskejä voidaan pienentää. Myös pistemäisten riskien valvonta on tärkeää.

Vesihuolto on yhteiskunnan välttämättömyyspalvelu, mitä Sievin kunnan pohjavesialueilta pumpattava hyvälaatuinen pohjavesi tarjoaa Kalajokilaakson kunnille. Pohjaveden laadun turvaamiseksi on tarpeen pienentää liikenteen ja vanhojen maa-ainesten ottoalueiden muodostamaa riskiä.

Näin ollen on syytä korostaa seututeiden varsien pohjavesisuojausten toteuttamista etenkin vedenottamoiden kannalta keskeisillä alueilla. Ylivieskan kaupungin mielestä ei ole syytä luopua vanhojen maa-ainestenottoalueiden kunnostamisesta, edeten niissä riskeiltään merkittävimmistä alkaen, yhteistyössä Vesikolmio Oy:n kanssa.

Päätös Hyväksyttiin.